Tämä raportti käsittelee FINGER-toimintamallia mukailevan elintaparyhmien vuoden 2024 tuloksia, keskittyen FINGER-ryhmiin osallistuneiden osallisuusindikaattorin tuloksiin, yksinäisyyden kokemuksiin, muistisairauden riskipisteiden laskuun ja fyysisen toimintakyvyn parantumiseen. Toiminta-alueina olivat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet. FINGER-ryhmien kohderyhmänä olivat 60–79 –vuotiaat muistisairauksien riskiryhmään kuuluvat henkilöt. FINGER-ryhmätoimintaa on yhteiskehitetty hyvinvointialueiden ja kuntien liikunta-alan ammattilaisten kanssa MuistiTerve Pohjois-Suomi -hankkeen koordinoimana. FINGER-ryhmätoimintaa toteutettiin vuoden 2024 aikana Rovaniemellä, Torniossa, Kuusamossa, Oulussa ja Toholammilla. Kaustisen ryhmä aloitettiin syksyllä, jonka tuloksia ei ole huomioitu vuoden 2024 raportissa.
FINGER-ryhmätoiminta kesti kokonaisuudessaan yhden vuoden, yhteensä 37–38 ryhmäkertaa. Hyvinvointialueiden terveydenhuollon ammattilaiset vastasivat muistisairauden riskiryhmään kuuluvien henkilöiden tunnistamisesta, ryhmiin ohjaamisesta, sydän- ja verisuonisairauksien hoidosta ja hallinnasta sekä ravitsemusohjauksesta. Ravitsemusohjauksessa käytettiin Lapin hyvinvointialueen ravitsemusammattilaisten tuottamaa materiaalia. Kunnat vastasivat liikuntaharjoittelusta ja muistiyhdistykset vastasivat kognitiivisesta harjoittelusta mahdollistaen ryhmätoiminnan ohjaamisen vapaaehtoisille.
Kohderyhmä
FINGER-ryhmätoimintaan osallistui vuoden 2024 aikana 43 henkilöä, joista kolme keskeytti. Osallistuneiden keski-ikä oli 70 vuotta. Ryhmätoimintaan osallistuneista neljäsosa oli miehiä.
Menetelmät
Tutkimuksessa käytettiin alkukyselyjä, välikyselyjä ja loppukyselyjä, joilla kartoitettiin osallistujien kokemuksia ja muutoksia eri osa-alueilla. Muistisairauden riskipisteet arvioitiin muistisairauden riskitestin avulla ja osallistujien osallisuuden kokemusta osallisuusindikaattorilla. Fyysistä toimintakykyä mitattiin SPPB-testillä ja käden puristusvoimamittauksella.
Tulokset
Osallistujien muistisairauden riskipisteet arvioitiin THL:n ja Itä-Suomen yliopiston CAIDE-tutkimuksessa kehitetyn muistisairauden riskitestin avulla ryhmätoiminnan alussa ja lopussa. Tuloksien mukaan osallistujien muistisairauden riskipisteet laskivat 66 prosentilla. Fyysistä toimintakykyä mitattiin SPPB-testillä. Tulosparannukset tulivat lähinnä tuolilta ylösnoususta, mikä osoittaa parantunutta lihasvoimaa ja tasapainoa.
FINGER-ryhmätoimintaan osallistuneiden osallisuuden kokemusta mitattiin THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla. Osallisuusindikaattorin kokonaiskeskiarvo nousi 81:sta 88:een, mikä osoittaa parantunutta osallisuuden kokemusta.
Tuloksien perusteella FINGER-ryhmätoimintaan osallistuneista 92 prosenttia teki jonkin pysyvän elintapamuutoksen. Keskinkertaiseksi tai huonommaksi oman terveydentilansa kokevien osuus väheni 72 prosentista 32 prosenttiin.
92 prosenttia koki, että ryhmän tuki auttoi elintapamuutoksen tekemisessä, 89 prosenttia koki ryhmätoiminnan edistäneen sosiaalista hyvinvointia ja 98 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä osallistumaansa toimintaan.
Yksinäisyyden kokemusta mitattiin yksinäisyyskysymyksellä FINGER-ryhmätoiminnan alussa ja lopussa. Yksinäisyyttä kokevien osuus väheni 19 prosenttista 8 prosenttiin.
Tuloksien perusteella 97 prosenttia olivat tyytyväisiä FINGER-ryhmätoimintaan. NPS luku oli 95 (0–100 asteikolla) eli ryhmätoimintaan osallistuneista ja palautteisiin vastanneista todennäköisesti tai erittäin todennäköisesti suosittelevat toimintaa muille.
Johtopäätökset
Tulokset osoittavat, että FINGER-ryhmätoimintaan osallistuminen on ollut tehokasta parantamaan osallistujien osallisuuden tunnetta, vähentämään yksinäisyyden kokemuksia ja vähentämään muistisairauteen sairastumisen riskiä. Fyysisen toimintakyvyn parantuminen näkyi erityisesti tuolilta ylösnousussa.
Osallisuusindikaattorin keskiarvo nousi jonkin verran. Vahva osallisuuden kokemus on 75 pistettä; erittäin heikko alle 50, eli FINGER-ryhmätoimintaan osallistuneiden osallisuusindikaattoriluku oli hyvä jo alkutilanteessa. Suurin osa FINGER-ryhmätoimintaan osallistuvista koki jo alussa vahvaa osallisuuden kokemusta.
FINGER-toimintamallia mukaileva elintaparyhmätoiminta on osoittautunut hyödylliseksi osallistujien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Jatkotoimintaa/jatkohanketoimintaa suositellaan erityisesti ryhmätoiminnan pitkäaikaisvaikutusten selvittämiseksi.