FIN­GER-toi­min­ta­mal­lia mukai­le­van elin­ta­pa­ryh­mien tulok­set vuo­del­ta 2024 Poh­jois-Suo­men alueelta

21.3.2025 | Ajankohtaista

Tämä raport­ti käsit­te­lee FIN­GER-toi­min­ta­mal­lia mukai­le­van elin­ta­pa­ryh­mien vuo­den 2024 tulok­sia, kes­kit­tyen FIN­GER-ryh­miin osal­lis­tu­nei­den osal­li­suusin­di­kaat­to­rin tulok­siin, yksi­näi­syy­den koke­muk­siin, muis­ti­sai­rau­den ris­ki­pis­tei­den las­kuun ja fyy­si­sen toi­min­ta­ky­vyn paran­tu­mi­seen. Toi­min­ta-aluei­na oli­vat Lapin, Poh­jois-Poh­jan­maan ja Kes­ki-Poh­jan­maan hyvin­voin­tia­lu­eet. FIN­GER-ryh­mien koh­de­ryh­mä­nä oli­vat 60–79 –vuo­ti­aat muis­ti­sai­rauk­sien ris­ki­ryh­mään kuu­lu­vat hen­ki­löt. FIN­GER-ryh­mä­toi­min­taa on yhteis­ke­hi­tet­ty hyvin­voin­tia­luei­den ja kun­tien lii­kun­ta-alan ammat­ti­lais­ten kans­sa Muis­ti­Ter­ve Poh­jois-Suo­mi -hank­keen koor­di­noi­ma­na. FIN­GER-ryh­mä­toi­min­taa toteu­tet­tiin vuo­den 2024 aika­na Rova­nie­mel­lä, Tor­nios­sa, Kuusa­mos­sa, Oulus­sa ja Toho­lam­mil­la. Kaus­ti­sen ryh­mä aloi­tet­tiin syk­syl­lä, jon­ka tulok­sia ei ole huo­mioi­tu vuo­den 2024 raportissa.

FIN­GER-ryh­mä­toi­min­ta kes­ti koko­nai­suu­des­saan yhden vuo­den, yhteen­sä 37–38 ryh­mä­ker­taa. Hyvin­voin­tia­luei­den ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­set vas­ta­si­vat muis­ti­sai­rau­den ris­ki­ryh­mään kuu­lu­vien hen­ki­löi­den tun­nis­ta­mi­ses­ta, ryh­miin ohjaa­mi­ses­ta, sydän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sien hoi­dos­ta ja hal­lin­nas­ta sekä ravit­se­musoh­jauk­ses­ta. Ravit­se­musoh­jauk­ses­sa käy­tet­tiin Lapin hyvin­voin­tia­lu­een ravit­se­musam­mat­ti­lais­ten tuot­ta­maa mate­ri­aa­lia. Kun­nat vas­ta­si­vat lii­kun­ta­har­joit­te­lus­ta ja muis­tiyh­dis­tyk­set vas­ta­si­vat kog­ni­tii­vi­ses­ta har­joit­te­lus­ta mah­dol­lis­taen ryh­mä­toi­min­nan ohjaa­mi­sen vapaaehtoisille.

Koh­de­ryh­mä

FIN­GER-ryh­mä­toi­min­taan osal­lis­tui vuo­den 2024 aika­na 43 hen­ki­löä, jois­ta kol­me kes­keyt­ti. Osal­lis­tu­nei­den kes­ki-ikä oli 70 vuot­ta. Ryh­mä­toi­min­taan osal­lis­tu­neis­ta nel­jäs­osa oli miehiä.

Mene­tel­mät

Tut­ki­muk­ses­sa käy­tet­tiin alku­ky­se­ly­jä, väli­ky­se­ly­jä ja lop­pu­ky­se­ly­jä, joil­la kar­toi­tet­tiin osal­lis­tu­jien koke­muk­sia ja muu­tok­sia eri osa-alueil­la. Muis­ti­sai­rau­den ris­ki­pis­teet arvioi­tiin muis­ti­sai­rau­den ris­ki­tes­tin avul­la ja osal­lis­tu­jien osal­li­suu­den koke­mus­ta osal­li­suusin­di­kaat­to­ril­la. Fyy­sis­tä toi­min­ta­ky­kyä mitat­tiin SPPB-tes­til­lä ja käden puristusvoimamittauksella.

Tulok­set

Osal­lis­tu­jien muis­ti­sai­rau­den ris­ki­pis­teet arvioi­tiin THL:n ja Itä-Suo­men yli­opis­ton CAI­DE-tut­ki­muk­ses­sa kehi­te­tyn muis­ti­sai­rau­den ris­ki­tes­tin avul­la ryh­mä­toi­min­nan alus­sa ja lopus­sa. Tulok­sien mukaan osal­lis­tu­jien muis­ti­sai­rau­den ris­ki­pis­teet las­ki­vat 66 pro­sen­til­la. Fyy­sis­tä toi­min­ta­ky­kyä mitat­tiin SPPB-tes­til­lä. Tulos­pa­ran­nuk­set tuli­vat lähin­nä tuo­lil­ta ylös­nousus­ta, mikä osoit­taa paran­tu­nut­ta lihas­voi­maa ja tasapainoa.

FIN­GER-ryh­mä­toi­min­taan osal­lis­tu­nei­den osal­li­suu­den koke­mus­ta mitat­tiin THL:n kehit­tä­mäl­lä osal­li­suusin­di­kaat­to­ril­la. Osal­li­suusin­di­kaat­to­rin koko­nais­kes­kiar­vo nousi 81:sta 88:een, mikä osoit­taa paran­tu­nut­ta osal­li­suu­den kokemusta.

Tulok­sien perus­teel­la FIN­GER-ryh­mä­toi­min­taan osal­lis­tu­neis­ta 92 pro­sent­tia teki jon­kin pysy­vän elin­ta­pa­muu­tok­sen. Kes­kin­ker­tai­sek­si tai huo­nom­mak­si oman ter­vey­den­ti­lan­sa koke­vien osuus vähe­ni 72 pro­sen­tis­ta 32 prosenttiin.

92 pro­sent­tia koki, että ryh­män tuki aut­toi elin­ta­pa­muu­tok­sen teke­mi­ses­sä, 89 pro­sent­tia koki ryh­mä­toi­min­nan edis­tä­neen sosi­aa­lis­ta hyvin­voin­tia ja 98 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta oli tyy­ty­väi­siä osal­lis­tu­maan­sa toi­min­taan.

Yksi­näi­syy­den koke­mus­ta mitat­tiin yksi­näi­syys­ky­sy­myk­sel­lä FIN­GER-ryh­mä­toi­min­nan alus­sa ja lopus­sa. Yksi­näi­syyt­tä koke­vien osuus vähe­ni 19 pro­sent­tis­ta 8 prosenttiin.

Tulok­sien perus­teel­la 97 pro­sent­tia oli­vat tyy­ty­väi­siä FIN­GER-ryh­mä­toi­min­taan. NPS luku oli 95 (0–100 astei­kol­la) eli ryh­mä­toi­min­taan osal­lis­tu­neis­ta ja palaut­tei­siin vas­tan­neis­ta toden­nä­köi­ses­ti tai erit­täin toden­nä­köi­ses­ti suo­sit­te­le­vat toi­min­taa muille.

Joh­to­pää­tök­set

Tulok­set osoit­ta­vat, että FIN­GER-ryh­mä­toi­min­taan osal­lis­tu­mi­nen on ollut teho­kas­ta paran­ta­maan osal­lis­tu­jien osal­li­suu­den tun­net­ta, vähen­tä­mään yksi­näi­syy­den koke­muk­sia ja vähen­tä­mään muis­ti­sai­rau­teen sai­ras­tu­mi­sen ris­kiä. Fyy­si­sen toi­min­ta­ky­vyn paran­tu­mi­nen näkyi eri­tyi­ses­ti tuo­lil­ta ylösnousussa.

Osal­li­suusin­di­kaat­to­rin kes­kiar­vo nousi jon­kin ver­ran. Vah­va osal­li­suu­den koke­mus on 75 pis­tet­tä; erit­täin heik­ko alle 50, eli FIN­GER-ryh­mä­toi­min­taan osal­lis­tu­nei­den osal­li­suusin­di­kaat­to­ri­lu­ku oli hyvä jo alku­ti­lan­tees­sa. Suu­rin osa FIN­GER-ryh­mä­toi­min­taan osal­lis­tu­vis­ta koki jo alus­sa vah­vaa osal­li­suu­den kokemusta.

FIN­GER-toi­min­ta­mal­lia mukai­le­va elin­ta­pa­ryh­mä­toi­min­ta on osoit­tau­tu­nut hyö­dyl­li­sek­si osal­lis­tu­jien ter­vey­den ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­ses­sä. Jatkotoimintaa/jatkohanketoimintaa suo­si­tel­laan eri­tyi­ses­ti ryh­mä­toi­min­nan pit­kä­ai­kais­vai­ku­tus­ten selvittämiseksi.

Muis­ti­lii­ton liit­to­val­tuus­to: Muis­ti­sai­rai­den ihmis­ten pal­ve­lui­ta hei­ken­ne­tään nyt useis­ta suunnista

24.5.2024 | Ajankohtaista

Muis­ti­sai­rai­den pal­ve­lui­hin koh­dis­tuu täl­lä het­kel­lä monia leik­kaus­pai­nei­ta. Kun
samaan aikaa tuo­reet tut­ki­mus­tu­lok­set ker­to­vat, että muis­ti­sai­raus­diag­noo­sin saa
vuo­sit­tain 23 000 ihmis­tä, ollaan tilan­tees­sa, jos­sa sekä muis­ti­sai­raan arjen turvallisuus
että läheis­ten jak­sa­mi­nen vaa­ran­tu­vat pai­koi­tel­len vaka­vas­ti. Muistiliiton
liit­to­val­tuus­to on kehi­tyk­ses­tä erit­täin huolissaan.

Uuden vam­mais­pal­ve­lu­lain voi­maan­tu­loa siir­ret­tiin, ja sovel­ta­mi­sa­laa kos­ke­va pykä­lä on
avat­tu uudel­leen val­mis­te­luun. Vaik­ka lakiin ei nyt ehdo­te­ta ikään­ty­mis­ra­jaus­ta kuten
aiem­mas­sa val­mis­te­lus­sa, sovel­ta­mi­sa­lan uusi muo­toi­lu pyr­kii sul­ke­maan erityisesti
ikään­ty­neet muis­ti­sai­raat pal­ve­lu­jen ulko­puo­lel­le. Tämä tulee esil­le myös lain
perus­te­lu­teks­teis­sä. YK:n vam­mais­ten oikeuk­sien yleis­so­pi­mus läh­tee sii­tä, että vammaisuutta
ei mää­ri­tel­lä diag­noo­sien, vaan esi­mer­kik­si fyy­si­sen ja kog­ni­tii­vi­sen toi­min­ta­ra­joit­teen, kautta
ja kaik­kia vam­mai­sia hen­ki­löi­tä koh­del­laan tasavertaisesti.

Suu­rin osa muis­ti­sai­raut­ta sai­ras­ta­vis­ta asuu koto­na ja tar­vit­see jos­sain vai­hees­sa myös
sosi­aa­li­huol­to­lain mukai­sia pal­ve­lui­ta kuten koti­hoi­toa. Koti­hoi­don saa­ta­vuus on Ter­vey­den ja
hyvin­voin­nin lai­tok­sen tut­ki­mus­ten mukaan hei­ken­ty­nyt ja vuon­na 2023 koti­hoi­don käyntien
mää­rä las­ki, vaik­ka pit­käi­käi­syy­den lisään­tyes­sä tosia­sial­li­nen pal­ve­lu­tar­ve kasvaa.
Muis­ti­lii­ton liit­to­val­tuus­to vaa­tii, ettei hal­li­tuk­sen kehys­rii­hes­sä huh­ti­kuus­sa päätettyä
sosi­aa­li­huol­toon koh­dis­tu­vaa 100 mil­joo­nan euron leik­kaus­ta koh­den­ne­ta ikääntyneiden
pal­ve­lui­hin ja omais­hoi­ta­jien tukeen. Esi­mer­kik­si hyvin­voin­tia­lu­eet ovat sääs­tö­pai­nei­den takia
jo nyt muut­ta­mas­sa ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoi­van pal­ve­lui­ta yhtei­söl­li­sek­si asu­mi­sek­si, mikä ei
vas­taa pidem­mäl­lä muis­ti­sai­rau­den vai­hees­sa ole­van tar­pei­siin. -Jos sosi­aa­li­huol­lon pal­ve­luis­ta edel­leen lei­ka­taan, tilan­ne on pian kes­tä­mä­tön, tote­aa toi­min­nan­joh­ta­ja Kata­rii­na Suomu.

Sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan jär­jes­tö­jen val­tio­na­vus­tuk­siin koh­dis­tu­vat leik­kauk­set tulevat
vähen­tä­mään muis­ti­sai­rai­den ja läheis­ten saa­maa tukea sekä aivo­ter­vey­den edistämiseen
täh­tää­vää työ­tä. Jär­jes­tö­jen yleis­hyö­dyl­li­nen työ lisää hyvin­voin­tia ja ter­veyt­tä, mut­ta vahvistaa
samal­la osal­li­suut­ta ja edis­tää yhteis­kun­nan tur­val­li­suut­ta. – Muis­ti­liit­to jäse­nyh­dis­tyk­si­neen on tär­keä jul­ki­sen sek­to­rin kump­pa­ni, joka tar­jo­aa mata­lan kyn­nyk­sen tie­toa ja ohjaus­ta sekä tar­jo­aa ihmi­sil­le osal­lis­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sia mm. vapaa­eh­tois- ja ver­tais­toi­min­nas­sa, Kata­rii­na Suo­mu tähdentää.

Val­tio­neu­vos­ton Kan­sa­lais­puls­si-kyse­lyn mukaan kan­sa­lais­ten luot­ta­mus mm.
ter­vey­den­huol­toon ja yhteis­kun­nan oikeu­den­mu­kai­suu­teen on hei­ken­ty­nyt. Monien
muis­ti­sai­rai­den ja hei­dän läheis­ten­sä koke­mien tilan­tei­den valos­sa tämä on ymmärrettävää.
Jul­ki­sen talou­den tasa­pai­no­tus­ta tar­vi­taan, mut­ta yhteis­kun­nan arvot ja vii­me kädes­sä myös
sen tosia­sial­li­nen kes­tä­vyys mita­taan sii­nä, miten se huo­leh­tii haa­voit­tu­vas­sa asemassa
ole­vis­ta ja pitää kaik­ki mukana.

Hel­sin­gis­sä 18.5.2024
liit­to­val­tuus­ton puheen­joh­ta­ja, vara­reh­to­ri Anne Portaankorva
liit­to­hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja, pro­fes­so­ri Jen­ni Kulmala
Lisätietoja
toi­min­nan­joh­ta­ja Kata­rii­na Suomu
katariina.suomu@muistiliitto.fi, 050 567 6445

Alle­kir­joi­tim­me jär­jes­tö­jen ter­vei­set Poh­jois-Poh­jan­maan kan­san­edus­ta­jil­le kehysriiheen

16.4.2024 | Ajankohtaista

Poh­jois-Poh­jan­maal­la toi­mii täl­lä het­kel­lä lähes 7060 rekis­te­röi­tyä yhdis­tys­tä, jois­ta noin 650 on sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan jär­jes­töä tai -yhdis­tys­tä sekä lukui­sia asu­kas- ja kyläyh­dis­tyk­siä, elä­ke­läis- ja lii­kun­ta­jär­jes­tö­jä sekä mui­ta yhdis­tyk­siä. Jär­jes­töt ovat olen­nai­sia toi­mi­joi­ta alu­eem­me kun­nis­sa ja hyvin­voin­tia­lu­eel­la, tar­jo­ten hyvin­voin­tia ja ter­veyt­tä, osal­li­suut­ta sekä turvallisuutta.

Jär­jes­tö­toi­min­nan moni­puo­li­suus kat­taa mata­lan kyn­nyk­sen koh­taa­mis­pai­kat ja tuen ja pal­ve­lut, ihmis­ten aut­ta­mi­sen, ver­tais­toi­min­nan, har­ras­tus­toi­min­nan sekä tapah­tu­mien ja vapaa­eh­tois­toi­min­nan jär­jes­tä­mi­sen. Pai­kal­li­set ja alu­eel­li­sen jär­jes­töt ovat alu­eem­me asuk­kai­den toi­min­nan ja toi­sis­tam­me välit­tä­mi­sen paik­ko­ja, eivät organisaatiohimmeleitä.

Jär­jes­töt ovat myös huo­mat­ta­via työl­lis­tä­jiä ja elin­voi­man lisää­jiä maa­kun­nas­sa. Jär­jes­töt myös tar­joa­vat tuki­työl­lis­ty­mi­sen kaut­ta pol­ku­ja työ­elä­mään. Jär­jes­töis­sä työs­ken­te­lem­me niin pal­kan kuin vapaa­eh­tois­ten suu­ren sydä­men voi­mal­la - rintarinnan.

Media­tie­to­jen mukaan ensi vii­kon kehys­rii­hes­sä suun­ni­tel­laan 100 m€ sote-jär­jes­tö­jen leik­kauk­sien aikais­ta­mis­ta jo vuo­del­le 2025. Leik­kauk­set alue- ja pai­kal­lis­ta­son jär­jes­tö­jen rahoi­tuk­ses­ta voi­vat vaa­ran­taa koko nii­den toi­min­nan ja uhkaa­vat suo­raan mah­dol­li­suuk­siam­me aut­taa ihmisiä.

Jär­jes­tö­jen toi­min­taan panos­ta­mi­nen ei ole vain talou­del­li­nen inves­toin­ti, vaan se vah­vis­taa myös yhteis­kun­nan vakaut­ta, demo­kra­ti­aa ja krii­si­val­miut­ta. Jär­jes­tö­jen hyvin­voin­ti­työ vähen­tää kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti tar­vet­ta kor­jaa­viin pal­ve­lui­hin ja mah­dol­lis­taa pai­kal­li­sen toi­min­nan, joka edis­tää kun­tien elin­voi­maa ja yhteisöllisyyttä.

Vetoam­me tei­hin Poh­jois-Poh­jan­maan alu­een kan­san­edus­ta­ja­na jär­jes­tö­jen toi­min­nan tur­vaa­mi­sek­si. On elin­tär­ke­ää säi­lyt­tää jär­jes­töil­lä vähin­tään nykyi­nen rahoi­tuk­sen taso var­mis­taak­sem­me jär­jes­tö­jen pit­kä­jän­tei­sen ja mer­kit­tä­vän työn jat­ku­mi­sen maa­kun­nas­sam­me myös tulevaisuudessa.

Poh­jois-Poh­jan­maal­la, 12.4.2024,

Poh­jois-Poh­jan­maan sosi­aa­li-ja ter­veys­tur­vayh­dis­tys ry, Vuol­le Set­le­ment­ti ry, Nuor­ten Ystä­vät ry, Hyvän mie­len talo ry, Kala­jo­ki­laak­son Mie­len­ter­vey­syh­dis­tys Mie­li­kit ry, Oulun Seu­dun Muis­tiyh­dis­tys ry, Raa­hen Psyy­ke ry, Mie­len­vi­reys ry, Koil­lis­maan seu­dun muis­ti ry, Joki­laak­so­jen omais­hoi­ta­jat ja lähei­set ry, Lin­tu­lam­men asu­ka­syh­dis­tys ry, Kump­pa­nuus­ta­lo Nuot­ta ry, Kris-Oulu ry, MIE­LI Oulun seu­dun mie­len­ter­veys ry, Oulun Kehi­tys­vam­mais­ten Tuki ry, Oulun seu­dun omais­hoi­ta­jat ry, Suo­men­se­län Muis­ti ry, Cari­tas sää­tiö, Auta Las­ta ry, Raa­hen seu­dun Omais­hoi­ta­jat ja Lähei­set ry, Poh­jois-Poh­jan­maan näkö­vam­mai­set ry, Koil­lis­maan Omais­hoi­ta­jat ja Lähei­set ry , Raa­hen ensi- ja tur­va­ko­ti ry, Poh­jois-Poh­jan­maan Sydän­pii­ri ry, Man­ner­hei­min Las­ten­suo­je­lun Poh­jois-Poh­jan­maan Pii­ri, Oulun ensi- ja tur­va­ko­ti ry, Poh­jois-Poh­jan­maan Mar­tat ry, Yri­te­tään yhdes­sä ry, Oulun seu­dun KIL­PI ry

Lisä­leik­kauk­set ikään­ty­nei­den ja muis­ti­sai­rai­den pal­ve­luis­ta joh­ta­vat kriisiin

15.4.2024 | Ajankohtaista

Hal­li­tuk­sen kehys­rii­hes­sä etsi­tään rat­kai­su­ja kan­sa­lais­ten hyvin­voin­nin ja kes­tä­vän talouden
tur­vaa­mi­sek­si. Taus­ta­kes­kus­te­luis­sa on lin­jat­tu mer­kit­tä­vis­tä sääs­tö­tar­peis­ta, jotka
koh­dis­tu­vat myös ikään­ty­nei­den palveluihin.

Pit­käi­käi­syy­den lisään­ty­mi­nen on yksi suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan menestystarinoista.
Saam­me elää yhä van­hem­mik­si, kos­ka eli­no­lom­me ovat paran­tu­neet ja lää­ke­tie­de on
kehit­ty­nyt. On ris­ti­rii­tais­ta, että suu­ri saa­vu­tus näyt­täy­tyy ensi­si­jai­ses­ti yhteiskunnan
kestävyysongelmana.

Ikään­ty­nei­den ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­ses­ta hoi­vas­ta leik­kaa­mi­nen on inhi­mil­li­ses­ti ja taloudellisesti
kes­tä­mä­tön­tä, kun sii­tä on jo täl­lä het­kel­lä pulaa. Yhtei­söl­li­nen asu­mi­nen ei kor­vaa hoivaa,
vaan täy­den­tää sitä. Yksin tai lähei­sen kans­sa koto­na asu­va muis­ti­sai­ras tar­vit­see oikea-aikai­sia ja toi­min­ta­ky­kyä tuke­via pal­ve­lui­ta, kuten vii­koit­tais­ta päi­vä­toi­min­taa. Kotona
asu­mis­ta tuke­vil­la pal­ve­luil­la on lähei­sen jak­sa­mi­sel­le rat­kai­se­va merkitys.
Jos todel­li­siin pal­ve­lu­tar­pei­siin ei vas­ta­ta, ris­ki­nä on, että kus­tan­nuk­set joka tapauksessa
syn­ty­vät muu­al­le, esi­mer­kik­si päi­vys­tys- tai pelas­tus­toi­meen ja omais­ten sai­raus­ku­lui­hin. Kun
hal­li­tus aikoo koh­dis­taa myös jär­jes­tö­toi­min­taan mer­kit­tä­viä avus­tus­leik­kauk­sia, olemme
ris­kis­sä ajau­tua tilan­tee­seen, jos­sa ihmi­set jää­vät muis­ti­sai­rau­den tai muiden
pal­ve­lu­tar­pei­den­sa kans­sa koko­naan ilman tukea.
Ikään­ty­nei­den pal­ve­lu­jär­jes­tel­mää tulee kehit­tää ja toi­min­ta­ta­po­ja tar­kas­tel­la innovatiivisesti.
Jär­jes­töil­lä on pal­ve­lu­ket­juis­sa ja kehit­tä­mi­ses­sä tär­keä roo­li, jota ei pidä hukata.

Jen­ni Kul­ma­la, geron­to­lo­gian pro­fes­so­ri, puheenjohtaja
Kata­rii­na Suo­mu, toiminnanjohtaja
Muistiliitto

Muis­ti­ter­veys­ky­se­lyn infograafi

18.12.2023 | Ajankohtaista