Haluaisitko toimia arjen ystävänä muistisairauteen sairastuneelle?
Onko sinulla tai läheiselläsi muistisairaus? Kaipaatko tietoa?
Tervetuloa iltakahville ja kuulemaan Arki muistisairauden kanssa -luentoa
ti 3.12. klo 18.00 Muistiluotsiin Pyhäjärvelle (Palotie 1).
Lisätietoja Mirjalta puh. 040 553 2548 tai mirja.hynninen@suomenselanmuisti.fi
Muistiluotsi toimii taustatukena muistiasiakkaalle ja muistikaverille. Muistiluotsin työntekijä tulee mukaan ensimmäiselle kotikäynnille, jossa sovitaan käyntien sisällöstä ja tapaamisten toteuttamisesta. Muistivapaaehtoiset saavat koulutusta, virkistystä ja säännöllisen tuen tehtäväänsä.
MuistiKaveri -koulutus on Muistiliiton lanseeraama vapaaehtoistoiminnan muoto.
Koulutuksen ohjelma:
8.10.2024 klo 16.00-19.00
10.10.2024 klo 16.00-19.00
Koulutus järjestetään Kokkolassa, Keski-Pohjanmaan Muistiluotsin -tiloissa.
Osoite: Tehtaankatu 18 B 13, 67100 Kokkola
Lisätietoa ja ilmoittautuminen: Pauliinalle soittamalla 044 770 0025 tai sähköpostitse pauliina.rautio@suomenselanmuisti.fi
Muistisairaiden palveluihin kohdistuu tällä hetkellä monia leikkauspaineita. Kun
samaan aikaa tuoreet tutkimustulokset kertovat, että muistisairausdiagnoosin saa
vuosittain 23 000 ihmistä, ollaan tilanteessa, jossa sekä muistisairaan arjen turvallisuus
että läheisten jaksaminen vaarantuvat paikoitellen vakavasti. Muistiliiton
liittovaltuusto on kehityksestä erittäin huolissaan.
Uuden vammaispalvelulain voimaantuloa siirrettiin, ja soveltamisalaa koskeva pykälä on
avattu uudelleen valmisteluun. Vaikka lakiin ei nyt ehdoteta ikääntymisrajausta kuten
aiemmassa valmistelussa, soveltamisalan uusi muotoilu pyrkii sulkemaan erityisesti
ikääntyneet muistisairaat palvelujen ulkopuolelle. Tämä tulee esille myös lain
perusteluteksteissä. YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus lähtee siitä, että vammaisuutta
ei määritellä diagnoosien, vaan esimerkiksi fyysisen ja kognitiivisen toimintarajoitteen, kautta
ja kaikkia vammaisia henkilöitä kohdellaan tasavertaisesti.
Suurin osa muistisairautta sairastavista asuu kotona ja tarvitsee jossain vaiheessa myös
sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita kuten kotihoitoa. Kotihoidon saatavuus on Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen tutkimusten mukaan heikentynyt ja vuonna 2023 kotihoidon käyntien
määrä laski, vaikka pitkäikäisyyden lisääntyessä tosiasiallinen palvelutarve kasvaa.
Muistiliiton liittovaltuusto vaatii, ettei hallituksen kehysriihessä huhtikuussa päätettyä
sosiaalihuoltoon kohdistuvaa 100 miljoonan euron leikkausta kohdenneta ikääntyneiden
palveluihin ja omaishoitajien tukeen. Esimerkiksi hyvinvointialueet ovat säästöpaineiden takia
jo nyt muuttamassa ympärivuorokautisen hoivan palveluita yhteisölliseksi asumiseksi, mikä ei
vastaa pidemmällä muistisairauden vaiheessa olevan tarpeisiin. -Jos sosiaalihuollon palveluista edelleen leikataan, tilanne on pian kestämätön, toteaa toiminnanjohtaja Katariina Suomu.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustuksiin kohdistuvat leikkaukset tulevat
vähentämään muistisairaiden ja läheisten saamaa tukea sekä aivoterveyden edistämiseen
tähtäävää työtä. Järjestöjen yleishyödyllinen työ lisää hyvinvointia ja terveyttä, mutta vahvistaa
samalla osallisuutta ja edistää yhteiskunnan turvallisuutta. – Muistiliitto jäsenyhdistyksineen on tärkeä julkisen sektorin kumppani, joka tarjoaa matalan kynnyksen tietoa ja ohjausta sekä tarjoaa ihmisille osallistumismahdollisuuksia mm. vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa, Katariina Suomu tähdentää.
Valtioneuvoston Kansalaispulssi-kyselyn mukaan kansalaisten luottamus mm.
terveydenhuoltoon ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen on heikentynyt. Monien
muistisairaiden ja heidän läheistensä kokemien tilanteiden valossa tämä on ymmärrettävää.
Julkisen talouden tasapainotusta tarvitaan, mutta yhteiskunnan arvot ja viime kädessä myös
sen tosiasiallinen kestävyys mitataan siinä, miten se huolehtii haavoittuvassa asemassa
olevista ja pitää kaikki mukana.
Helsingissä 18.5.2024
liittovaltuuston puheenjohtaja, vararehtori Anne Portaankorva
liittohallituksen puheenjohtaja, professori Jenni Kulmala
Lisätietoja
toiminnanjohtaja Katariina Suomu
katariina.suomu@muistiliitto.fi, 050 567 6445
Pohjois-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä lähes 7060 rekisteröityä yhdistystä, joista noin 650 on sosiaali- ja terveysalan järjestöä tai -yhdistystä sekä lukuisia asukas- ja kyläyhdistyksiä, eläkeläis- ja liikuntajärjestöjä sekä muita yhdistyksiä. Järjestöt ovat olennaisia toimijoita alueemme kunnissa ja hyvinvointialueella, tarjoten hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta sekä turvallisuutta.
Järjestötoiminnan monipuolisuus kattaa matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja tuen ja palvelut, ihmisten auttamisen, vertaistoiminnan, harrastustoiminnan sekä tapahtumien ja vapaaehtoistoiminnan järjestämisen. Paikalliset ja alueellisen järjestöt ovat alueemme asukkaiden toiminnan ja toisistamme välittämisen paikkoja, eivät organisaatiohimmeleitä.
Järjestöt ovat myös huomattavia työllistäjiä ja elinvoiman lisääjiä maakunnassa. Järjestöt myös tarjoavat tukityöllistymisen kautta polkuja työelämään. Järjestöissä työskentelemme niin palkan kuin vapaaehtoisten suuren sydämen voimalla - rintarinnan.
Mediatietojen mukaan ensi viikon kehysriihessä suunnitellaan 100 m€ sote-järjestöjen leikkauksien aikaistamista jo vuodelle 2025. Leikkaukset alue- ja paikallistason järjestöjen rahoituksesta voivat vaarantaa koko niiden toiminnan ja uhkaavat suoraan mahdollisuuksiamme auttaa ihmisiä.
Järjestöjen toimintaan panostaminen ei ole vain taloudellinen investointi, vaan se vahvistaa myös yhteiskunnan vakautta, demokratiaa ja kriisivalmiutta. Järjestöjen hyvinvointityö vähentää kustannustehokkaasti tarvetta korjaaviin palveluihin ja mahdollistaa paikallisen toiminnan, joka edistää kuntien elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä.
Vetoamme teihin Pohjois-Pohjanmaan alueen kansanedustajana järjestöjen toiminnan turvaamiseksi. On elintärkeää säilyttää järjestöillä vähintään nykyinen rahoituksen taso varmistaaksemme järjestöjen pitkäjänteisen ja merkittävän työn jatkumisen maakunnassamme myös tulevaisuudessa.
Pohjois-Pohjanmaalla, 12.4.2024,
Pohjois-Pohjanmaan sosiaali-ja terveysturvayhdistys ry, Vuolle Setlementti ry, Nuorten Ystävät ry, Hyvän mielen talo ry, Kalajokilaakson Mielenterveysyhdistys Mielikit ry, Oulun Seudun Muistiyhdistys ry, Raahen Psyyke ry, Mielenvireys ry, Koillismaan seudun muisti ry, Jokilaaksojen omaishoitajat ja läheiset ry, Lintulammen asukasyhdistys ry, Kumppanuustalo Nuotta ry, Kris-Oulu ry, MIELI Oulun seudun mielenterveys ry, Oulun Kehitysvammaisten Tuki ry, Oulun seudun omaishoitajat ry, Suomenselän Muisti ry, Caritas säätiö, Auta Lasta ry, Raahen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Pohjois-Pohjanmaan näkövammaiset ry, Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry , Raahen ensi- ja turvakoti ry, Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry, Mannerheimin Lastensuojelun Pohjois-Pohjanmaan Piiri, Oulun ensi- ja turvakoti ry, Pohjois-Pohjanmaan Martat ry, Yritetään yhdessä ry, Oulun seudun KILPI ry
Hallituksen kehysriihessä etsitään ratkaisuja kansalaisten hyvinvoinnin ja kestävän talouden
turvaamiseksi. Taustakeskusteluissa on linjattu merkittävistä säästötarpeista, jotka
kohdistuvat myös ikääntyneiden palveluihin.
Pitkäikäisyyden lisääntyminen on yksi suomalaisen yhteiskunnan menestystarinoista.
Saamme elää yhä vanhemmiksi, koska elinolomme ovat parantuneet ja lääketiede on
kehittynyt. On ristiriitaista, että suuri saavutus näyttäytyy ensisijaisesti yhteiskunnan
kestävyysongelmana.
Ikääntyneiden ympärivuorokautisesta hoivasta leikkaaminen on inhimillisesti ja taloudellisesti
kestämätöntä, kun siitä on jo tällä hetkellä pulaa. Yhteisöllinen asuminen ei korvaa hoivaa,
vaan täydentää sitä. Yksin tai läheisen kanssa kotona asuva muistisairas tarvitsee oikea-aikaisia ja toimintakykyä tukevia palveluita, kuten viikoittaista päivätoimintaa. Kotona
asumista tukevilla palveluilla on läheisen jaksamiselle ratkaiseva merkitys.
Jos todellisiin palvelutarpeisiin ei vastata, riskinä on, että kustannukset joka tapauksessa
syntyvät muualle, esimerkiksi päivystys- tai pelastustoimeen ja omaisten sairauskuluihin. Kun
hallitus aikoo kohdistaa myös järjestötoimintaan merkittäviä avustusleikkauksia, olemme
riskissä ajautua tilanteeseen, jossa ihmiset jäävät muistisairauden tai muiden
palvelutarpeidensa kanssa kokonaan ilman tukea.
Ikääntyneiden palvelujärjestelmää tulee kehittää ja toimintatapoja tarkastella innovatiivisesti.
Järjestöillä on palveluketjuissa ja kehittämisessä tärkeä rooli, jota ei pidä hukata.
Jenni Kulmala, gerontologian professori, puheenjohtaja
Katariina Suomu, toiminnanjohtaja
Muistiliitto
Muistiterveyskysely yhteenveto
Kysely toteutettiin Pohjois-Suomen alueella, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueilla. Tarkoituksena oli kartoittaa hankkeen kohderyhmän tietoa terveydentilasta ja sosiaalisesta aktiivisuudesta sekä tietoisuutta muistisairauksien riskitekijöistä. Kyselyn tavoitteena oli kyselystä saadun tiedon avulla tukea Pohjois-Suomen alueella asuvien 60–79-vuotiaiden tietoisuutta muistisairauksien riskitekijöistä ja omasta terveydentilasta sekä motivoida heitä osallistumaan ryhmämuotoiseen elintapaohjaukseen.
Kyselyn tuloksia (n=781) hyödynnetään vaikuttamistoiminnassa ja hankkeen FINGER-elintapaohjausmallin kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista ja se tapahtui anonyymisti ilman tunnistetietoja.
Kysely oli avoinna 14.8.-30.9.2023. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko paperiversiona tai työntekijöiden tabletilla olevan sähköisen linkin kautta.
Tarkempaa yhteenvetoa päivitetään (18.12.2023). MK